top of page
Image by Ibrahim Rifath

Osinkoa vai palkkaa?

Usein törmää olettamukseen, että osinko on aina verotuksellisesti parempi vaihtoehto kuin palkka, vaikka tämä ei läheskään kaikissa tilanteissa ole totta. Kysymykseen, kannattako yrittäjän nostaa osinkoa vai palkkaa ei ole mahdollista antaa yksiselitteistä vastausta, joka koskisi kaikkia tilanteita.

Kun vertailee erilaisia palkka vai osinko -tilanteita, tulisi ensin selvittää yrittäjän vuosittainen rahantarve. Toisin sanoen pitäisi ensin tietää kuinka paljon varoja halutaan nostaa ulos yrityksestä, ja vasta tämän jälkeen voidaan optimaalinen varojenjako saada selville. 

Ansiotuloverotuksen progressiivisuuden ansiosta voidaan kuitenkin monessa tilanteessa lähteä siitä, että palkkaa kannattaa nostaa ainakin siihen pisteeseen asti, kunnes palkan verotusaste ylittää osinkotulojen minimiveroasteen.  

Tällä hetkellä Suomen yhteisöverokanta on 20 % ja pääomatuloverokanta alkaen 30 %. Listaamattomien yhtiöiden osingot ovat tietyin edellytyksin 25 % pääomatuloveron alaisia. Tämä tarkoittaa, että luonnollisen henkilön matalin mahdollinen osinkotulojen kokonaisveroaste on 26 %. *


Palkansaajan veroprosentti on vastaavasti 40 000 €:n vuosituloilla noin 26 %, ja helposti ajatellaankin, että vasta tämän jälkeen kannattaa nostaa verohuojennettua osinkoa. Ansiotuloverotuksen progressiivisuuden takia palkansaajan keskiveroprosentista ei kuitenkaan verotuksen suunnittelussa ole juurikaan hyötyä. Tämä johtuu siitä, että ensimmäisistä ansaituista euroista palkansaaja ei maksa juurikaan veroa, mutta viimeisistä taas todella paljon, yleensä jopa 40–50 %. Tämän takia osingon kokonaisveroaste ei kannata vertailla palkkatulojen keskiveroprosenttiin, vaan sen sijaan tulisi jokaisessa tuloluokassa arvioida, olisiko seuraava lisäeuro edullisempi nostaa palkkana vai osinkona. Palkkatulojen marginaaliveroaste nousee hyvin jyrkästi noin 20 000 €:n vuositulojen kohdalla, jonka takia mahdolliset lisäansiot kannattaakin usein jo tämän tulorajan jälkeen nostaa verohuojennettuina osinkoina, jos vain siihen liittyvät edellytykset täyttyvät. 

Osinko- ja palkkatulojen optimaalisen yhdistelmän laskeminen on kuitenkin harvoin näin suoraviivaista, koska mm. myös seuraavat asiat vaikuttavat yleensä oleellisesti lopputulokseen: 

  • Yrityksen nettovarallisuus ja likviditeetti

  • Yrityksen rahoituskustannukset ja sijoitetun pääoman tuotto

  • Yrityksen tulos ja edellytykset vähentää palkkakulut tuloverotuksessa

  • Yrittäjän muut mahdolliset tulot ja vähennykset

  • Yrittäjän hallussa ja likvidoitavissa muu omaisuus, sekä siihen liittyvät veroseuraamukset

  • Yrittäjän pitkän aikavälin säästämiseen liittyvät suunnitelmat ja tavoitteet

Yrittäjän onnistunut verosuunnittelu vaatiikin ymmärrystä sekä henkilö- ja yritystuloverotuksesta, että yrittäjän lyhyen ja pitkän tähtäimen taloudellisista tavoitteista ja vaatimuksista. Oikealla ja huolellisella suunnittelulla voidaan välttyä turhilta ja kalliilta virheiltä, ja siksi kannattaa vaihtoehdot aina käydä huolellisesti läpi taloushallinnon asiantuntijan kanssa.  

Päivitetty 19.9.2024

*Yrityksen tuloveroaste + Yhtiön tulos tuloverojen jälkeen x Pääomatuloveroprosentti x Osinkojen veronalainen osuus

21-IMG_0479_edited.jpg

Taloushallinnon asiantuntija

KLT, PHT, KTM

bottom of page